Porakaivo saareen

 

Eräänlainen haave toteutui nopeammin, kuin olin alkuun ajatellut. Kaikki tapahtui itseasiassa niin vauhdilla, että oma pää ei oikein ehtinyt mukaan ja joutui sitä ajatusten lisäksi ruuvaamaan loppuvuoden budjetinkin uusiksi. Laitoin viikko sitten kilpailutuskyselyjä porakaivon tekijöille ja siitä kolme päivää myöhemmin kaivo olikin jo tontilla.

Kaivoprojekti oli onneksi muhinut ajatuksissa jo useamman vuoden ja idea siitä oli suht selkeä. Me tarvitsemme vettä myös talvimökkeilyyn, joten se oli huomioitava tulevan kaivon tekniikassa. Kaikki nämä vuodet olemme mökkeilleet kantoveden ja sadeveden keruulla, alla listattuna niiden hyvät ja huonot puolet:

Sadevesi kesällä:

✅ Yllättävän pienellä sademäärällä tulee jo runsaasti pesuvettä

✅ Pikkupumpulla helppo juoksuttaa saunamökkiin puutarhaletkua pitkin

✅ Ympäristöystävällinen ratkaisu

✅ Kesällä ihan toimiva ratkaisu, jos viitsii nähdä hiukan vaivaa pesuveden puhtauden eteen

❌ Kattojen/ rännien pitää olla koko ajan puhtaat -> muutoin likainen vesi

❌ Tynnyreitä ja säiliöitä joka rakennuksen nurkalla

❌ Jos vesi ei kulje tynnyristä letkua pitkin saunalle, pitää kantaa ämpärillä

❌ Säiliöt ja tynnyrit limoittuu äkkiä -> vaatii pari tyhjennystä ja pesua kesässä

❌ Talvella ei toimi, sillä kaikki jäätyy (ja pumppu hajoaa). Vesi tuotava muualta.

❌ Pitkään tynnyrissä seisova vesi alkaa haista

❌ Avoimet tynnyrit tulee suojata kannella/harsolla roskien ja pikkueläinten vuoksi

❌ Tyhjennys hyvissä ajoin ennen pakkasia!!

❌ Kuiva kesä saattaa aiheuttaa haasteita veden riittoisuuden kanssa

Näin äkkiseltään katsottuna siis sadeveden keruussa on hiukan enemmän työllistäviä tekijöitä, kuin helppoutta tai mukavuutta tuovia piirteitä. Yllä olevassa kuvassa on meidän saunamökin nurkalla oleva pesuvesitynnyri. Se on joka kesä täyttynyt täyteen sadevedellä ja riittänyt meidän porukalle hyvin. Siitä on saatu sekä tiski- että kylpyvedet.

Olemme juoksuttaneet tynnyristä veden saunaan sisälle pienen pumpun avulla. Näin säästyy ämpärillä kantaminen, joka olisi kyllä melkoisen iso työ tehdä. Mutta koska asumme yli kolmen tunnin ajomatkan päässä emmekä pääse mökille välttämättä ihan joka viikonloppu, olemme tyhjentäneet tynnyrin ja pumpun jo hyvissä ajoin loppusyksystä, etteivät äkilliset pakkaset riko mitään. Sitten ollaankin kitkuteltu talvikausi hiukan hankalamman vedentulon kanssa.

Kantovesi talvella:

❌ Tontilla ei ole vettä! Vesi tuotava jokaiselle mökkireisulle erikseen

❌ Nelihenkinen perhe tarvitsee pesu- ja juomavettä jonkin verran, yleensä ollaan tuotu alkuun 80l

❌ Veden loppuessa on haettava lisää kaupungin tai kunnan vedenottopisteeltä

❌ Vesikanisterit pitää kantaa jäitä pitkin TAI

❌ Jos vain rannat ovat jäässä, vesi pitää kantaa takametsää pitkin. Joka tapauksessa vesi pitkää kantaa tontille jotakin kautta

❌ Hyvällä tuurilla saattaa saada lumesta sulateltua vettä. Työlästä ja turhaa, jos lunta on vähän.

Välillä on sellaisia talvia, että meri ei jäädy kokonaan, mutta rannat ovat jäässä. Tällöin pääsee mantereelta saaren kärkeen veneellä, mutta kaikki tavara täytyy kantaa sieltä omalle tontille. Polku metsän halki on kantoinen ja kivikkoinen. Vaikka kyseessä on vain 300 metriä, se tuntuu vesikanisterien ja muiden tavaroiden kanssa kilometrien mittaiselta. Vettä ei voi jäätymisen takia jättää varastoon. Tai voi toki, mutta siinä voi haljeta sitten kanisterit ja tynnyrit. Ja onhan tuollaisen sadan litran jääkuution sulattaminenkin melko hidasta puuhaa.

Rakastan mökkeilyä talvella! Täällä ei ole silloin punkkeja eikä käärmeitä, saari on hiljainen ja koirakin saa olla vapaammin maastossa. Luonto, revontulet ja tähdet on jotenkin lähempänä, kun kaikki ylimääräinen riisuutuu ympäriltä pois. Mutta täytyy myöntää, että tuo vesipula ja veden tuominen on ollut todella raskas projekti joka ikinen talvi. Muutama mökkireissu on jäänyt väliinkin sen takia, ettei ole jaksanut lähteä veden kanssa "urheilemaan".

Mutta nyt, saas nähdä muuttaako porakaivo talvimökkeilyn osaltamme kokonaan. Palaan hiukan tämän postauksen alkuun. Tein siis tosiaan kyselykierrosta alueen porakaivofirmoihin, otin yhteyttä neljään yritykseen. Yksi soitti pian takaisin ja kertoi tekevänsä porakaivoja saaristossa, mutta ei saaressa. Hiukan jäi epäselväksi näiden kahden termin ero, mutta oli kiva että hän otti yhteyttä niin pian yhteydenottoni jälkeen. 

Saariston Kaivonporaus Oy laittoi tarjouksen, jonka alustava hinta oli 11 300€. Tuohon kuului poraustyö ja pumppupaketti, mutta hinta olisi voinut noustakin vielä, jos vedentulon kanssa olisi joutunut tekemään paljon lisätyötä tavanomaisen porauksen päälle.

Kaivonporaus Stenman soitti myös hyvin pian yhteydenottoni jälkeen ja kertoi, että hänellä on porausvehkeet jo valmiina meidän mökin lähettyvillä. Hän oli saamassa edellistä projektiaan juuri valmiiksi ja olisi seuraavaksi siirtymässä meidän tontille, jos diiliin päädytään. Säästäisin hinnassa siis ainakin kuljetuksen osuuden, mutta päätös piti tehdä vuorokaudessa, ennenkuin hän veisi porausvaununsa saaristosta pois.

Olen sellainen ihminen, joka haluaa suunnitella ja pohtia asiat rauhassa ja mielellään vielä paikan päällä itse urakoitsijan kanssa. Nyt en päässyt näin nopealla varoitusajalla mökille mitenkään, joten yhteinen suunnittelutuokio urakoitsijan kanssa vaihtui puhelinpalaveriksi. Hän kävi tontilla ja kertoi mielestään parhaimman paikan kaivolle. Se oli onneksi sama kohta, mitä olin itsekin pohtinut. Sain arvion hinnasta ja se oli 5500 - 7000€ riippuen porakaivon syvyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä. Pohdin vauhdilla ensin rahoituksen kuntoon ja sen jälkeen annoin luvan työlle. Seuraavana päivänä porausvaunu oli tontillamme puuhissa ja urakoitsija piti minua ajan tasalla puhelimitse.

Syvyyttä kaivolle tuli lopulta 40 metriä ja sen syvemmälle ei tässä oikein voi mennäkkään. Vettä ei tullut tuolla syvyydellä ollenkaan, joten oli pakko suorittaa vesipaineavaus. Tässä kohti tiesin jo, että hinta tulee asettumaan lähemmäs maksimisummaa ja huokaisin syvään turhuuttani. Paineavauksen jälkeen vettä rupesi tulemaan ja homma saatiin siltä osin pakettiin. 

Saavuin mökille seuraavana päivänä pumppaamaan kaivoa puhtaaksi. Ensipumppaus kesti liki kolme tuntia ja vettä tuli taukoamatta koko sen ajan. Tummanharmaata se oli ja täynnä porauspölyä, mutta makeaa vettä! Se olisikin ollut hupia, jos kaivosta olisi työntynyt merivesi ulos... Veljeni naureskeli, että joko sain ehtymättömän kaivon tai sitten suihkulähteen, joka pyörittää järjestelmän läpi saaristomeren vesivarantoja. Toivoin näistä ensimmäistä vaihtoehtoa tälle arpakuutiolle.

Annoin pumpun välillä levätä ja hengittelin itsekin. Pumppailin seuraavien päivien aikana kaivoa tyhjäksi aina noin vartin kerrallaan, ja vesi oli joka kerta kirkkaampaa ja edelleen makeaa. Tässä kohti uskalsin jo hiukan iloita, tilanne näytti hyvältä! 

Meille tuli tähän kaivoon sellainen pumppu, mikä toimii ON/OFF- kytkimellä. Se on talven kannalta paras vaihtoehto, kun mikään ei jäädy tai rikkoudu pakkasilla. Teemme varmaan nyt alkuun niin, että juoksutamme veden kaivolta saunaan puutarhaletkua pitkin. Se toimii systeeminä talvellakin, kun vain muistaa juoksuttaa letkun aina tyhjäksi. Ensi kesänä sitten mietimme, että teemmekö painesäiliöllä ja hanoilla kesävesiä mökkiin ja saunaan sisälle, miksei huussiinkin. Nämä vain vaativat talven tullen tyhjennykset tai saattolämmöt.

Tässä ajatuksia, mitkä päässä rullaa tällä hetkellä. Onneksi näitä ehtii nyt mutustella rauhassa.

☀️Vesianalyysit pitää tehdä!

☀️ Luultavasti hyvin rautapitoinen vesi. Jos haluaa juomavettä, niin vaatii suodattimet.

☀️ Jos haluaa hanoilla ja paineilla toimivia järjestelmiä, vaaditaan nykyisen tekniikan rinnalle lisää tekniikkaa. Ja putkistoa pihamaalle, tottakai.

☀️ Tekniikan ja putkiston lisäksi sähkötyöt. Ja jos saattolämmöt on talvisin päällä, tulee sähköjenkin olla koko ajan päällä. Myrskyt, sähkökatkot?

☀️ Imeytyskenttä/ harmaan veden puhdistus pitää uusia

☀️ Kaivon maisemointi, alla Leonardo AI:n ehdotus

Kerron kuulumisia ja käyttökokemuksia, kunhan pääsemme kaivon kanssa sinuiksi ensin. Uskoisin, että tuleva talvi näyttää paljon. Ja laitan kuvia sitten, kun kaivo on joskus maisemoitu hiukan kauniimmaksi. Rakennustarpeet tuota varten löytyy onneksi jo varastoista.

Tänään pumppailin taas vettä ja seurustelin rupikonnan kanssa. Hän oli tullut laadunvalvojaksi kaivoprojektiin, ilmeisesti kuumat kesäpäivät ajoivat tähän mättäälle, pumpatun veden ääreen. Todettiin konnan kanssa, että ihan hyvä tästä tulee. Jos ei heti juomavettä niin ainakin riittoisat pesuvedet! Ja se onkin ollut se tärkein tarve, juomaveden tuominen on vielä helppo nakki. Nyt kun hintavin osuus projektista on suoritettu, voi keskittyä rauhassa ja ajatuksella meitä parhaiten palveleviin ratkaisuihin.

Kuulisin mielelläni tarinoita, ratkaisuja tai ideoita mökkiveden suhteen! Jaa toki omasi, kuvia saa myös laittaa 🥰

- Jenna