Hirvitrofee villasukista

Siivotessani työhuonetta löysin kasan kaikenmoisia askartelu- ja DIY-kirjoja, joita jäin lopulta ihan selailemaan. Kirjoissa oli melko kivojakin ideoita ja totta puhuen, olin jo unohtanut tämän koko kirjakasan olemassaolon. Nykyään hakee ideoita ja ohjeita pääsääntöisesti vain netistä.

Yksi kirjoista piti sisällään ohjeet hirvitrofeen tekoon ja päätin kokeilla, mitä saisin ohjeilla aikaiseksi. Silmäilin tarvittavat materiaalit ja totesin, että ainakin suurin osa niistä löytyy jo valmiiksi kotoa.

Alkuun tarvittiin pari villasukkia ja pätkä vaneria. Onneksi villasukkia löytyy tästä huushollista vähän liikaakin ja valitsin projektiin jo valmiiksi rikkinäisen parin. Vaneriakin on ja tähän projektiin sopii suttuisempikin puulevy.

Puulevystä sahattiin ensi ovaalin muotoinen pala ja tämän jälkeen toinen sukista täytettiin vanulla. Levy aseteltiin täytetyn villasukan suuaukolle ja ommeltiin takaa umpeen (Katso ohjekuvat julkaisun lopusta).

Nyt kasassa oli hyvin tömäkkä ja täytetty villasukka, joka ei muistuttanut alkuun kyllä yhtään hirven päätä. Rupesin muotoilemaan turpaa pujottelemalla lankaa sopivalle korkeudelle ja sitten kiristämällä langan vähän tiukemmalle. 

Nappivarastoistani löysin kaksi samanlaista ruskeaa nappia, jotka sopivat tälle kaverille silmiksi. Ompelin ne paikalleen ja otin hyppysiini seuraavaksi jäljelle jääneen villasukan. 

Leikkasin tuosta villasukasta eri mittaisia soiroja ja suikaleita, joista lähdin muotoilemaan sieraimia, silmäluomia sekä korvia. Kaveri rupesi pikkuhiljaa muistuttamaan jopa etäisesti hirveä! Tähän työvaiheeseen meni yllättävän kauan aikaa, yritin saada puolikkaista mahdollisimman symmetriset.

Pieni näpertely ei ole minun suosikkipuuhaa, tykkään enemmän suurista linjoista... Niinpä aikani siinä ommeltuani päätin ottaa pienen happihyppelyn ja muotoilin vanerista taustalevyn. Maalasin sen samantien mustalla maalilla ja jätin kuivumaan.

Happihyppely teki hyvää ja tekelettä katselin taas uusin silmin. Sehän oli yllättävän hyvä ja sarvia vaille valmis! En halunnut tehdä niitä huovasta vaan kaipasin tähän nahkaa. Kaivoin kaikki korit ja lipastot, mutta en löytänyt nahkahanskoja mistään. Ne olisivat olleet tähän tilanteeseen täydelliset!

Sen sijaan löysin palan keinonahkaa ja arvelin sen riittävän. Arvelin oikein, mutta olisin ehkä toivonut vielä suurempia ja monipiikkisempiä sarvia. Noh, nyt saa kelvata. 

Muotoilin sarvet ja täytin nekin vanulla. Pohdin ensin, että teenkö symmetriset vai epäsymmetriset sarvet, mutta päädyin lopulta symmetrisiin. Ompelin villasukkasuikaleista vielä sarvien tyvet, joilla liitoskohta meni nätimmin piiloon. 

Annoin mustan alustan kuivua yön yli. Pohdiskelin aikani ja mietiskelin, että millä pään saa liitettyä nätisti alustaansa. Jälleen kerran kotivarastot pelasti, sillä kaksi hyvin lyhyttä ja pientä ruuvia suorastaan pomppasivat kädelleni, kun kaivelin "sitä sun tätä"- laatikkoani. Ruuvasin sekä ylhäältä ja alhaalta ja piilotin kannat vielä villasukan sisään. 

Kuva ohjekirjasta ja ohjeet.

Alkuun tein ohjeiden mukaan, mutta melko pian rupesin soveltamaan. Minun trofee ei esimerkiksi ole niin ryhdikkäästi ja ylväästi pystyssä, kuin kirjan ohjeessa. Sarvet ovat myös aivan erilaiset ja pään muodot hiukan pehmeämmät.

Mutta niinhän se on, että jokainen askartelu on uniikki. Tekijän kädenjälki näkyy kaikessa ja tällä kertaa tuli tällainen lopputulos :)

Tykkään trofeestani kyllä! Se pääsi nyt makkarin seinälle. Innostuin hommasta niin, että pohdin jo muitakin eläimiä malliksi. Esimerkiksi kettu voisi olla aika hieno!

Kivaa alkanutta elokuuta!